Keittiön savutessa, ruoka on palanut pohjaan, tahi pääkokilla keittää yli.

maanantai 30. heinäkuuta 2012

Eineksistä pupunruokaan.

"Minä en aiemmin tykänny yhtään salaateista, mutta sitten minä tajusin, että mullahan oli ihan vääränlainen kastike niille."

Niinpä niin. Miehet eivät yleensä ole suuria salaatin ystäviä. Muutoinkin kaikki mikä vähääkään haiskahtaa terveelliseltä, jää varmasti syömättä. Mutta osaa nuo miespuoleiset ystävät toisinaan yllättää. Liekö helle sekoittanut tämän useimmiten eineksiä mussuttavan ystäväpoikani pään, kun hän kovaan ääneen ilmoitti töistä tullessaan haluavansa syödä kanasalaattia ruuaksi. Ei siinä muuta voinut kuin kipittää pikapikaa kauppaan salaattitarpeita ostamaan.

Siellä kaupassa me sitten napotettiin vihannesosastolla ja valittiin hyvää salaatinkerää ja kurkkua ja punakesäsipulinippua. Salaattia varten päätimme ostaa myös fetajuustoa. Sitten homma alkoi  riistäytyä käsistä ja mukaan tarttui lohifile ja pari purkkia smetanaa. MMMmmmm.... lohta ja smetanaa, smetanalohta, lohikalaa smetanakastikkeessa...mmmmm...
...ja melkein kassalla: "Ai niin, se pirun broisku siihen salaattiin!"



Kanasalaatista kehkeytyikin vähän runsaampi ateria, mutta se ei haitannut ollenkaan, sillä lohi oli niin hyvää, että melkein kieli meinas tippua suusta. Ruoka oli jälleen kerran hyvin yksinkertaisesti valmistettua. Riisien kiehuessa, kaverini paistoi lohen pannulla. Pinnalle suolaa ja sitruunapippuria ja lopuksi smetana. Itse pilkoin salaattiainekset ja kärvensin kanapaloja paistinpannulla. Ruoka valmistui kädenkäänteessä.

Nam.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti